Turvapalvelulaki tietoturvanäkökulmasta

Lokakuussa 2002 astui voimaan laki yksityisistä turvallisuuspalveluista – niin kutsuttu turvapalvelulaki – jonka keskeisimpiä tavoitteita ovat turvallisuuspalveluja ostavien asiakkaiden kuluttajansuojan parantaminen sekä turvallisuusviranomaisten ja yksityisen turva-alan välisen yhteistyön tehostaminen.

Lakiuudistus toi mukanaan joukon uusia käytäntöjä; tietotekniikkarikosten paljastaminen saattaa nykyisin olla luvanvaraista vartioimisliiketoimintaa, ja turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen puolestaan poliisin hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä.

Lain ulottuvuus

Turvapalvelulain määritelmäosa antaa samalla hyvän yleiskäsityksen sen soveltamisalasta:

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yksityisillä turvallisuuspalveluilla vartioimisliiketoimintaa ja turvasuojaustoimintaa;

2) vartioimisliiketoiminnalla ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista;

3) vartioimistehtävällä omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista;

––

7) vartioimisliikkeellä vartioimisliiketoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

8) vastaavalla hoitajalla vartioimisliikkeen palveluksessa olevaa, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartioimisliikkeitä koskevien säännösten mukaisesti;

9) vartijalla sitä, joka vartioimisliikkeen palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä;

––

17) turvasuojaustehtävällä rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemista;

18) hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä turvasuojaustehtävää, johon liittyy pääsy sellaisiin toimeksiantajan turvallisuusjärjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin, joiden avulla on mahdollista tunkeutua tai olennaisesti helpottaa tunkeutumista toimeksiantajan hallitsemaan ulkopuolisilta suljettuun paikkaan;

19) turvasuojaustoiminnalla ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa turvasuojaustehtävien hoitamista;

20) turvasuojausliikkeellä turvasuojaustoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

21) turvasuojaajalla turvasuojausliikkeen palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavaa henkilöä.

Turvapalvelulaki siis kattaa nimenomaan ansiotarkoituksessa suoritettavan, toimeksiantosopimukseen perustuvan toiminnan. Palvelujen loppukäyttäjän omalla henkilöstöllä teetettäviä työtä tämä laki ei näin ollen koske, mutta esimerkiksi henkilöstövuokrausyritykseltä hankittua työvoimaa kyllä.

Rikoksenpaljastamistehtävät

Rikosten paljastaminen tarkoittaa tässä yhteydessä rikosten ilmisaattamista ja siihen liittyviä sellaisia rikosten alustavia selvittämistoimenpiteitä, joiden avulla hankitaan riittävät tiedot viranomaisille tehtävää rikosilmoitusta varten. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkinä tekijänoikeuksien laiminlyöntiin liittyvät selvitystehtävät. Rikosten paljastamiseen liittyvään toimintaan sisältyy myös jo paljastuneen rikoksen johdosta mahdollisesti suoritettavat lisäselvitystoimenpiteet, sekä viranomaisten suorittaman rikostutkinnan ohella tehtävät lisäselvitykset.

Edellytykset

Rikoksenpaljastamistehtäviä suorittava tai valvova henkilö tarvitsee poliisin myöntämän vartijakortin. Tämän saaminen edellyttää yleensä vartijan peruskoulutuksen hyväksyttyä suorittamista. Lisäksi liikkeenharjoittaja – vaikka hän olisi yksityishenkilö – tarvitsee sisäasiainministeriöltä vartioimisliikeluvan. Liikkeen palveluksessa tulee olla yksi tai useampi sisäasiainministeriön hyväksymä vastaava hoitaja.

Ylläolevat vaatimukset eivät koske sellaisia tavanomaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joita henkilö suorittaa muihin, varsinaisiin työtehtäviinsä liittyen, mutta kylläkin esimerkiksi rikosten paljastamiseen liittyvien teknisten laitteiden tarkkailua sekä rikoksia koskevien hälytysviestien vastaanottamista tai välittämistä.

Turvasuojaustehtävät

Rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen edellyttää poliisin antamaa turvasuojaajakorttia, jos tehtävään liittyy pääsy sellaisiin toimeksiantajan turvallisuusjärjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin, joiden avulla on mahdollista tunkeutua tai olennaisesti helpottaa tunkeutumista toimeksiantajan hallitsemaan, ulkopuolisilta suljettuun paikkaan. Tällaisia luottamuksellisia tietoja voivat olla mm. järjestelmien tai laitteiden sijoittelu, ominaisuudet, salasanat ja asetukset.

Lain tarkoittamia sähköisiä valvontajärjestelmiä ovat mm. rikosilmoitin-, video- ja kulunvalvontajärjestelmät (luetelma ei ole tyhjentävä; lain esitöissä todetaan tekniikan nopean kehityksen vaikeuttavan kattavien määritelmien laatimista). Suunnittelun käsite kattaa niin rakenteelliseen suojaukseen ja sähköisiin valvontajärjestelmiin kuin vaikkapa toiminnallisiinkin turvallisuusjärjestelyihin liittyvän suunnittelemisen ja konsultoinnin.